Hyppää sisältöön

010 325 4300

hksaato@hksaato.fi

Koskeeko automaatiovelvoite kiinteistöäsi?

Koskee, jos rakennus on muu kuin asuinrakennus ja sen lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia. Sama raja koskee ilmastointijärjestelmää ja yhdistettyä ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmää. Käytössä olevien rakennusten määräaika oli 31. joulukuuta 2024, ja se on siis jo mennyt.

Mitä laki sanoo

Velvoite on laissa rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020). Sen 13 § kuuluu sanatarkasti näin:

Rakennuksen omistajan on huolehdittava, että käytössä oleva muu rakennus kuin asuinrakennus, jonka lämmitysjärjestelmän tai yhdistetyn tilojen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia, on varustettu rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmällä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Kolme asiaa kannattaa lukea tarkkaan. Velvoite on rakennuksen omistajan, ei käyttäjän eikä huoltoyhtiön. Se koskee muuta kuin asuinrakennusta, eli asunto-osakeyhtiöt on rajattu ulkopuolelle. Ja raja on nimellisteho, ei toteutunut kulutus.

Käytännössä kyse on kouluista, päiväkodeista, virastotaloista, toimisto- ja liikerakennuksista sekä hoitoalan rakennuksista — rakennuksista, joissa lämmitysteho ylittää rajan.

Mistä tiedät, ylittyykö raja

Nimellisteho on järjestelmän mitoitusteho, ei se, paljonko energiaa kuluu. Se ei siis selviä energialaskusta. Luku löytyy lämmönjakokeskuksen tai ilmastointijärjestelmän suunnitteluasiakirjoista, laitekilvistä ja lämmönsiirtimen mitoitustiedoista. Jos asiakirjoja ei ole tallella — mikä on tavallista vanhemmissa kiinteistöissä — teho selviää laitteista paikan päällä.

Kartoituksessa katsomme tämän puolestasi ja kirjaamme sen ylös, olitpa velvoitteen piirissä tai et.

Uudis- ja korjauskohteet

Sama 290 kilowatin raja koskee uutta rakennusta, jolle haetaan rakennuslupaa, sekä korjaus- ja muutostyön kohteena olevaa rakennusta. Näistä säädetään lain 11 ja 12 §:ssä. Uudiskohteessa automaatio- ja ohjausjärjestelmä suunnitellaan siis mukaan alusta asti, ja saneerauksessa se tulee arvioitavaksi hankkeen yhteydessä.

Poikkeukset ja valvonta

Laissa on poikkeuksia, jotka koskevat 12 ja 13 §:n velvoitteita. Poikkeusten soveltuminen ratkeaa rakennuskohtaisesti, joten kannattaa tarkistaa säädösteksti tai kysyä meiltä ennen kuin tekee johtopäätöksiä.

Valvonta kuuluu kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Laki kytkee valvonnan niihin hankkeisiin, jotka ovat rakentamislain nojalla luvanvaraisia: velvoitteiden noudattamista valvotaan lupahankkeiden yhteydessä. Käytännössä asia tulee siis vastaan viimeistään silloin, kun kiinteistöön haetaan lupaa.

Mitä automaatio- ja ohjausjärjestelmä tekee

Järjestelmä mittaa rakennuksen olosuhteita ja ohjaa niiden perusteella lämmitystä, ilmanvaihtoa ja käyttövettä. Se korvaa käsin tehtävät säädöt jatkuvalla, mittaustietoon perustuvalla ohjauksella ja lähettää hälytyksen, kun jokin poikkeaa normaalista. Mitä kiinteistöautomaatio tarkoittaa?

Velvoitteen täyttäminen ei siis ole pelkkä muodollisuus: sama järjestelmä tekee kiinteistöstä säädösten mukaisen, laskee sen energiankulutusta ja kertoo vioista ennen kuin käyttäjät huomaavat ne.

Usein kysyttyä

Koskeeko velvoite taloyhtiötä?

Ei. Laki rajaa asuinrakennukset velvoitteen ulkopuolelle. Taloyhtiössä automaatio kannattaa uusia silloin, kun siihen ei saa varaosia, sen ohjelmaa ei voi muuttaa tai lämmityskulut ovat vertailukohteita korkeammat. Milloin automaatio kannattaa uusia?

Määräaika meni jo. Mitä nyt?

Velvoite ei poistu määräajan umpeuduttua. Ensimmäinen askel on selvittää, ylittääkö kiinteistön nimellisteho rajan ja täyttääkö nykyinen järjestelmä vaatimukset. Sen jälkeen tiedetään, tarvitaanko uusi järjestelmä vai riittääkö nykyisen täydentäminen.

Riittääkö kiinteistössä jo oleva automaatio?

Riippuu siitä, mitä se tekee. Vanha säädin, joka ohjaa vain lämmitystä kellokytkimellä eikä anna mittaustietoa ulos, ei ole sama asia kuin automaatio- ja ohjausjärjestelmä. Kartoituksessa käymme läpi, mitä kohteessa on ja mitä puuttuu.

Kuka velvoitteen täyttämisestä vastaa vuokratussa rakennuksessa?

Laki asettaa velvoitteen rakennuksen omistajalle. Vuokrasuhteen sisäinen vastuunjako on sopimuskysymys, joka ei muuta lain asettamaa vastuuta.

Ota yhteyttä

Kartoituksessa mittaamme kiinteistön tehot, käymme läpi nykyisen automaation ja kerromme, oletko velvoitteen piirissä ja mitä se tarkoittaa.