Miksi talossa on samaan aikaan kylmä ja liian lämmin?
Mistä erot syntyvät
- Sijainti. Päätyhuoneistossa on kaksi ulkoseinää, keskellä yksi. Ylin kerros menettää lämpöä katon kautta, alin lattian.
- Ilmansuunta. Etelään päin olevaa huoneistoa aurinko lämmittää päivällä, pohjoiseen päin olevaa ei.
- Patteriverkoston tasapaino. Jos verkostoa ei ole perussäädetty, lähimmät patterit saavat enemmän vettä kuin kaukaisimmat.
- Ilmanvaihto. Huoneisto, jonka poistoilmavirta on suurempi, jäähtyy nopeammin.
- Asukas. Yksi pitää ikkunaa raollaan, toinen peittää patterin verholla.
Yksi säätökäyrä ei ota huomioon mitään näistä. Se reagoi vain ulkolämpötilaan.
Mitä tapahtuu, kun säästetään laskemalla käyrää
Hallitus päättää säästää, ja säätökäyrää lasketaan asteen verran. Keskikerroksen 24-asteinen huoneisto putoaa 23:een eikä kukaan huomaa. Päädyn 19-asteinen huoneisto putoaa 18:aan, ja asukas soittaa isännöitsijälle. Käyrä nostetaan takaisin, ja säästö peruuntuu. Tämä toistuu joka syksy.
Miten mittaus muuttaa asian
Jatkuva lämpötilamittaus tuodaan tyypillisesti 10–20 %:iin huoneistoista eri rapuissa ja kerroksissa. Silloin säätö voi perustua siihen, mitä huoneistoissa oikeasti on. Lämmitystä lasketaan siellä, missä on ylilämpöä, ja nostetaan siellä, missä on kylmä. Kylmä päätyhuoneisto saa lisää lämpöä patteriverkoston tasapainotuksella tai linjasäädöllä. Koko talon käyrää voidaan laskea, koska sitä ei enää aseteta kylmimmän huoneiston mukaan.
Kokonaiskulutus laskee, koska ylilämpö poistuu. Kylmin huoneisto lämpenee, koska se saa tarvitsemansa lämmön. Kukaan ei soita isännöitsijälle.
Paljonko yksi aste maksaa
Motivan ja Energiaviraston nyrkkisääntö on, että yhden asteen ylilämpö koko talossa lisää lämmitysenergian kulutusta noin 5 %. Jos puolet talon huoneistoista on kaksi astetta ylilämpimiä, noin 5 % koko talon lämmityslaskusta on pelkkää hukkaa.
Usein kysyttyä
Eikö perussäätö ratkaise tätä?
Osittain. Perussäätö tasaa veden jaon pattereihin ja on hyvä tehdä ensin. Se ei kuitenkaan reagoi aurinkoon, tuuleen tai asukkaan tuulettamiseen. Mittaukseen perustuva automaatio säätää jatkuvasti, perussäätö kertaluonteisesti. Yhdessä ne toimivat parhaiten.
Pitääkö jokaiseen huoneistoon asentaa anturi?
Ei. Riittävä otos eri rapuista, kerroksista ja ilmansuunnista kertoo talon käyttäytymisen. Mitä enemmän antureita, sitä tarkempi säätö, mutta 10–20 % huoneistoista riittää luotettavaan tasaukseen.
Voiko asukas itse säätää huoneistonsa lämpötilaa?
Patteritermostaatilla alaspäin kyllä. Ylöspäin vain sen verran kuin verkoston menovesi sallii. Siksi kylmän huoneiston ongelma ratkaistaan verkoston puolella, ei termostaatista.